sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Oot mielessäin



Kiva lauantai-ilta Hänen kanssaan, aika kului kuin siivillä......aivan liian nopeasti.
Mutta jatkuu.......

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Onnen hetkiä



Nyt on pöytä varattuna lauantai-illaksi kivasta illalisravintolasta, hyvään ruokaan ja seurusteluun, josta sitten pikkuhiljaa siirrymme tanssiravintolaan, valssin pyörteisiin ja tangon taivutuksiin.
Se onko Hän, kenpä tietää!

perjantai 21. tammikuuta 2011

Tavattiin taas

Nyt te varmaan luulette, että tapasin uudelleen tämän herrahenkilön, mutta enpäs tavannutkaan vielä, vaan kaikki sisareni "siippoineen". Koko syksy  ja talvi on mennyt, että emme ole ehtineet toisiamme tavata.
Kaikki ovat olleet kovin kiireisiä, joten tapaamiset ovat jääneet vähiin, nyt sitten päätettiin mennä yhdessä syömään ja iltaa istumaan ja vaihtamaan kuulumisia. Samalla alettiin miettiä ja suunnitella uusia yhteisiä matkoja, vielä olisi paljon paikkoja missä haluaisimme käydä.

Ilta oli mukava, söimme hyvin, mutta tuo juomapuoli jäi vähiin jokaisella, kun osa meni aamulla töihin ja minulla oli auton vienti korjaamolle.
Mutta sitten, yöllä heräsin kovaan viiltävään kipuun sydämen paikkeilla, joka ulottui kaulaan ja olkavarteen saakka, kipu oli sellainen, että mietin jo,  mitä pitäisi tehdä. Hetken päästä kipu hellitti ja nukahdin uudelleen. Aamulla asia vaivasi niin paljon, että soitin terveyskeskukseen ja kyselin mitä pitäisi tehdä.
No, minut passitettiin sydänfilmiin ja tutkimuksiin, mitään hälyttävää ei kuitenkaan löytynyt, kaikki arvot olivat hyviä ( olin käynyt syksyllä verikokeissa ), annettiin vain ohjeita vastaisuuden varalle.

Siinähän se tämä päivä sitten menikin, auto tuli korjattua ja minä pääsin pelkällä säikähdyksellä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!



keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Lemmenpölyä

Koskaan ei pidä sanoa

Ei koskaan enää, ei minun ainakaan, sillä ihan varmasti minulle käy juuri päinvastoin ja niinhän siinä taas kävi.

Kun olin pyhästi vannonut, että en  ikinä enää, halua tavata minkään näköistä miestä minkäänlaisessa seurustelumielessä, niin kuinkas taas kävikään.
Siellä etelän auringossa sitten tapasin suomalaisen kivan herrahenkilön, sielläkin tavattiin aina sattumalta jossain, kadulla tai tansseissa.Viimeisenä iltana sain häneltä käyntikortin ja hän toivoi minun ottavan yhteyttä, nyt sitten on s-posti kulkenut kiivasta tahtia molempiin suuntiin.

Kaiken kokemani jälkeen minulla on kuitenkin järki päässä ja jalat tiukasti maassa, jos nyt koskaan ilmassa olleetkaan......siis ne jalat.
Salaa toivon, että tämä" suhde "kuivuisi kokoon ennen kuin ehtisi kunnolla edes alkaa, säästyisi ainakin sydänsuruilta myöhemmin.
Mutta täytyy sanoa kuin entinen flikka "täytyy ottaa kaikki mitä ylhäältä annetaan", että silleen, taas kerran. 












lauantai 8. tammikuuta 2011

Lomailua Puertossa

Jouluviikolla se alkoi kauan odotettu loma Tenerifalla ja tietysti Puerto de la Crutsissa, kuinkas muuten, tutussa ja kivassa lomakohteessa jossa olen käynyt jo vuodesta-81 alk. aina se  on ollut paras paikka minulle talvilomakohteista ja aina sinne palaa uudestaan.
Lento oli aikaisin aamulla joten herätys oli kukon laulun aikaan, mutta eipä se haitannut, kun tiesi, että perillä ollaan jo aikaisin iltapäivällä paikallista aikaa.

Hotelimme oli n.800 m keskustasta eli Charcon aukiosta joten kävelyä riitti, koska paikallis liikennettä ei ole, paitsi taksit. Koska olen ollut siellä lukuisia kertoja on kaupunki ja lähes kaikki paikat minulle tuttuja enkä tarvitse karttoja.
Kun laukut oli purettu ja taloksi asetuttu, niin lähdimme katselemaan kaupunkia ja minä näyttämään orvokille suorinta reittiä keskustaan ja hotelille. Olimme kulkeneet monta kertaa samoja katuja edestakaisin ja aina vain O oli sitä mieltä "että ei me tästä ole vielä kävelty", kun muutama päivä oli kulunut, niin orvokki oli kartalla ja uskalsi jopa yksin lähteä kävelemään.

Päivät kuluivat mukavasti katolla aurinkoa ottaen ja kaupoissa kierrellen, illan hämärtyessä istuimme katukahvilassa kuunnellen musiikkia ja katsellen ihmisiä, mikä onkin parasta huvia lomaillessa.
Vaikka turisteja oli paljon, niin tanssipaikoissa oli vähän väkeä ja porukka kiersi illan aikana monessa paikassa katsomassa ja tanssimassa. No, paras paikka meille oli tietysti paikallinen tanssipaikka missä tanssittiin salsaa ja lattareita.
Siellä tavattiin myös mukavia ihmisiä......oli Eki joka odotti naisystäväänsä, Hanski joka lauloi karaokea ja mietti pistääkö suhteen kotona katkolle, osti kuitenkin kalliin hajuveden naisystävälle, tavattiin kiva pariskunta Turun puolesta jotka ovat siellä 5 kuukautta ja sitten mukava herra Norjasta joka vei meidät kahville ja tietysti Kari joka muuten vain viihtyi meidän seurassa.

Uutta vuotta vastaanotettiin Charcon aukiolla minne oli kokoontunut valtava määrä ihmisiä. Orkesteri soitti paikallista musaa eli salsaa ja lattareita ja kansa tanssi kadulla ja kaikilla näytti olevan tosi hauskaa. Kun kello löi 12 ja vuosi vaihtui, niin piti syödä joka lyönnillä yksi viinirypäle, jos sai kaikki syödyksi, niin vuosi on kaikinpuolin onnellinen. Tämän seremonian jälkeen seurasi upea ilotulitus ja tanssit jatkui aamuun asti.
Se, mikä siellä oli merkille pantavaa, niin ei ollut humalaisia, ei örveltäjiä, ei roskia eikä mäyräkoirankuoria.

Sain nauttia kaksiviikkoa aivan upeista ilmoista, mukavasta lomasta, ihanasta musiikista, kivoista ihmisistä ja tositosi kivasta matkaseurasta. Kaipuu jäi!
Koska orvokki kertoo tarkemmin tapahtumista, niin en kerro enempää, ettei tule päällekäisyyttä.