lauantai 2. helmikuuta 2013

Vuosi on vaihtunut...

Ja nyt eletään jo helmikuuta. Viime vuosi alkoi sairastumisella ja päättyi sairastumiseen, ei kuitenkaan mitään vakavaa.
Muutenkin on pitänyt pientä kiirettä, eikä ole ehtinyt tänne mitään kirjoitella ja toisaalta on tuntunut, että pää on aivan tyhjä eikä mitään jutun juurta ole.

Kevään harrastukset ovat jo alkaneet entisissä merkeissä ja yhtenä lisänä entisiin olen aloittanut rivitanssin.
Meidän Latinobicryhmästä on tullut tosi suosittu. Joulukuussa olimme esiintymässä monessa pikkujoulussa ja nyt tulee uutta keikkaa enempi kuin voimme vastaan ottaa.
Kaiken lisäksi teemme vapaaehtoistyötä käymällä kerran viikossa  paikallisessa vanhainkodissa tansittamassa ja tanssimassa vanhusten kanssa.

Nämä päivätanssit ovat saaneet suuren suosion, alkuun vain muutama uskaltaui lattialle, mutta nyt sali on täynnä tanssijoita, myös vanahainkodin henkilökunta on mukana tanssimassa.
Olemme saaneet paljon kiitosta näistä tanssien järjestämisestä ja nyt siellä tanssitaan jo kahtena päivänä viikossa.
On ollut kiva seurata ja tanssia ihmisten kanssa jotka ovat huonojalkaisia ja rollaatorinkin kanssa tulleet tanssimaan ja kuinka he ovat piristyneet niin, että ovat uskaltautuneet lattialle. Vauhti ei ole kova, mutta pienikin liike kauniin musiikin tahdissa tekee hyvää ja mielen iloiseksi.

Näissä merkeissä toivotan kaikille lukijoilleni  hyvää alkanutta vuoden jatkoa!

3 kommenttia:

Mustis kirjoitti...

Kiva kuulla Sinusta jälleen Marizan, ehdein jo ajatella vaikka ja mitä:) Mukava että vaihtelua ja tanssia elämässäsi kuitenkin riittää sen ikävämmän rinnalla.

Niinpä tuo on vaihtelevaista elämisen onni itse kelläkin, mutta valoa kohti toivottavasti taas menemme niin Sinä kuin minäkin?

Joulujuttusi on kadonnut nyt kokonaan, mikä tai kuka sen söi:)

Anjuusa kirjoitti...

Tanssi on erinomaisen hienoa sosiaalista toimintaa. Asuisinpa siellä niin tulisin rivin jatkoksi mielelläni.
Palvelutalossa meillä on tanssitus vain kerran kuussa, mutta sekin tuntuu niin palkitsevalta. Siellä on vaan kovin huonokuntoisia, mutta pyörätuolissaistujiakin voi ihan hyvin pyöritellä ja vaikka käsiä vaan liikuttaa tahdissa. Näkee, miten he nauttivat. Laulamassa käyn kaksi kertaa kuussa.

On meillä hyvät vapaaehtoistyöt, eiksvaan !?:)

Milena kirjoitti...

Ryhmäharrastus ja lisäksi esiintymiset vanhainkodissa tuottavat varmasti paljon iloa ja lämpöä elämääsi. Antaminen antaa takaisin.

Osallistuin äskettäin erääseen ikäihmiselle järjestettyyn tapahtumaan, ja tuntui tosi hyvältä, kun vanha täti kysyi tapahtuman lopussa, että voitaisiinko järjestää tällaista useammin?