Koskaan ei pidä sanoa
Ei koskaan enää, ei minun ainakaan, sillä ihan varmasti minulle käy juuri päinvastoin ja niinhän siinä taas kävi.
Kun olin pyhästi vannonut, että en ikinä enää, halua tavata minkään näköistä miestä minkäänlaisessa seurustelumielessä, niin kuinkas taas kävikään.
Siellä etelän auringossa sitten tapasin suomalaisen kivan herrahenkilön, sielläkin tavattiin aina sattumalta jossain, kadulla tai tansseissa.Viimeisenä iltana sain häneltä käyntikortin ja hän toivoi minun ottavan yhteyttä, nyt sitten on s-posti kulkenut kiivasta tahtia molempiin suuntiin.
Kaiken kokemani jälkeen minulla on kuitenkin järki päässä ja jalat tiukasti maassa, jos nyt koskaan ilmassa olleetkaan......siis ne jalat.
Salaa toivon, että tämä" suhde "kuivuisi kokoon ennen kuin ehtisi kunnolla edes alkaa, säästyisi ainakin sydänsuruilta myöhemmin.
Mutta täytyy sanoa kuin entinen flikka "täytyy ottaa kaikki mitä ylhäältä annetaan", että silleen, taas kerran.
15 kommenttia:
hmmhhmm .. myhäilee tää pieni amorinna..:)
Onneks olkoon!
Tuo pieni epäilynpoikanen kait jollainlailla, ainakin ittelläni, kuulunee asiaan, mutt ei saa antaa sille valtaa.
Hyvä tuo viimeinen lause :) sekä video.
(Karehdin kyllä tätä käyntikortin antajaa)
soon ny niin notta annat palaa jos mukavalta tuntuu. anna sen sydämen äänen puhua. ei meillä ole enää liikaa aikaa jos oikia kohalle sattuu, ja tää tapaaminen saattoi olla paljon parempi lähtökohta kuin deittien kaatomieliset miehet. eihän ne erota testoteronia aidoista tunteista , jestas. ihminen sisimmiltään on se jokin se tärkeä johon ihastutaan , luin taas tuossa jostaan jaloista , ääh kaikkea sitä vielä aikainen ihminen. onnea nyt vaan. saahan se järki olla siinä lisänä, ei se pahaksi ole.
Voi Marizan, ajattelen, että tuo parijuttu on vähän kuin vesi- tai räntäsade. Ylhäältä annettu.
Voit avata sateenvarjon suojaksesi, mutta aina se vain kastelee - hih - jos ei päätä niin jalat!
Iloa elämääsi!
Minulla oli aukko sivistyksessä ja nyt vasta olen tutustunut Sinun blogiisi ja tämähän on hieno, miten kaikki osaavatkin tehdä näistä tällaisia, minä vaan niin arkisia johtunee ilmeisesti laiskuudesta ja taidottomuudestani.
Kommasin erääseen sinun vanhaan juttuusi jotain.
Toivon Sinulle onnellisia jutskuja uuden ystäväsi kanssa, eikä todellakaan kannata sanoa ei koskaan... sillä ei koskaan tiedä omiakaan ajatuksia ja käyttäytymisiä aina etukäteen:)
Elämää se on!
Minä uskon,että se mitä tapahtuu,sen pitää tapahtua...ja iloitsen aina tällaisista uutisista:)Halihali ja tralalaa....!!!
Lievästi yritin matkapäiväkirjassani vihjaista, näin minäkin sen läheltä seuranneena havaitsin, jo ennen kuin nuo itsekään siitä mitään tajusivat..hih
eikun onnea vaan matkaan..Eihän se ota jos ei annakaan....
No ni ny että ! Ihanaa !
just!! niin minäkin ajattelin kesällä: en kutsu sinioviseen enää ketään, ikinä!!
ja niin vain sitten ihanuus kurvasi nurkan takaa...
olipa ihana kuulla
- en vielä ole ehtinyt teidän matkakertomuksiinne asti -
Joo ja kuka sitä toivoi Marizan! Muistappa oikein, varmaan just silloin tapasitte? Ihanaa upea Marizan sinä sekotat kaikkien päät!!!!
Ja tulet täällä se toinen pieni amoriina hymyilee kierosti ja niiskauttaa...:)
Tapahtuiko karilleajo :)
Orvokki kertoili jostain Kari tanssittajasta. Hänkö se on? Kaikkea kivaa teille toivottelen.
Taisi tulla karilleajo.
Kiitos kommeista!
mustis, mustis... :DD
Lähetä kommentti