Olipa ikimuistoinen naistenpäivä.
Olin pitkästä aikaa päivätansseissa, porukka oli vanhaa ja vieläkin vanhempaa, toki tuttujakin oli paljon ja oli kiva nähdä heitä pitkästä aikaa, en ollut käynyt siellä puoleentoista vuoteen, joten kynnys oli aika korkea taas lähteä. Mutta mitä kauemmin on poissa, niin sitä vaikeampi on lähteä uudestaan.
Sieltä paltessani ajoin sitten elämäni ensimmäisen kolarin, minulla on ollut ajokortti vuodesta-68 ja näin pitkälle olen päässyt ilman kolhuja, vaikka ajan lähes päivittäin.
Tulin Hiekkaharjusta Kielotietä pitkin ja kun tulin Talvikkitien risteykseen ja liikenneympyrään, niin silloin rysähti. Jostakin syystä en vain huomannut vasemmalta tulevaa autoa, vasen etukulma meni kasaan, vauhti oli hiljainen koska tulin kolmion takaa, joten kovin pahaa jälkeä ei tullut, ei liioin henkilövahinkoja. Toinen osapuoli ( mies) toivotti vain hyvää naistenpäivää ei edes kironnut.
Nyt on vahinkoilmoitus tehty ja auto korjattavana, onneksi on täyskasko.
Kun katsoin kolarin jälkeä, niin tuli mieleeni, kuinka ohutta pelti autoissa loppujen lopuksi on ja kun näkee tosi pahoja kolareita ja kuinka auto on aivan rusinana, niin ihmettelee kuinka siitä yleensä voi selvitä hengissä.
Ajelkaahan varovasti!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Auto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Auto. Näytä kaikki tekstit
torstai 10. maaliskuuta 2011
tiistai 8. helmikuuta 2011
Lumisota
Lunta, aina vain sitä sataa lisää.
Tänään oli taas melkoinen taistelu lumen kanssa ja minä voitin tämän erän.
Pari päivää sitten taloyhtiö ilmoitti, että tänään olisi parkkipaikkojen auraus ja autot pitäisi siirtää pois tieltä. Kun sitten aamulla lähdin ulos ovesta, niin huomasin kauhukseni sen lumen paljouden mitä oli yön aikana satanut, joka paikka oli tukossa. Auton päällä 40 cm lunta ja suuret kinokset auton ympärillä. Harja käteen ja töihin, kun olin saanut auton esille, niin sitten lapiohommiin. Hetken päästä pääsinkin jo lähtemään, mutta sitten.......parkkipaikka on pienen mäen alla ja mäki luminen, jäinen ja liukas.
Tiesin entuudestaan, että hankaluuksia tulee, otin vauhtia ja pääsin puoleen väliin.....takaisin ja uudestaan ja taas uudestaan. Seuraavalla kerralla pääsin jo lähes mäen päälle, mutta siinähän sitä oltiin, ei voinut laskea alas, koska en olisi päässyt enää uudestaan ylös.No, mitäs nyt? Mutta sitten muistin, että etupyörän alle täytyy saada jotain ( etuveto) ja niinpä ulos autosta ja takaluukulle, sieltä löytyikin apuun vanha maton palanen ja sen avulla onnistuinkin hyvin.
Ja taas uusi ongelma! Mihin saan auton aurauksen ajaksi, joka paikka tukossa eikä voinut pysähtyä mihinkään ettei olisi jäänyt kiinni uudestaan, parissa kohtaa kävin kääntymässä ennen kuin löysin sellaisen paikan johon voin auton jättää.
Katselin siinä parkkipaikalla, kun eräs nainen yritti päästä autolla saman mäen päälle onnistumatta. Paikalla oli joukko miehiä ( 6 kpl ), jotka katselivat sivusta, mutta kenellekkään ei tullut mieleen mennä auttamaan, huudeltiin vain ohjeita. Ihmettelen mihin on jäänyt ihmisten auttaminen!
Kesää odotellessa......lumista päivän jatkoa!
Tänään oli taas melkoinen taistelu lumen kanssa ja minä voitin tämän erän.
Pari päivää sitten taloyhtiö ilmoitti, että tänään olisi parkkipaikkojen auraus ja autot pitäisi siirtää pois tieltä. Kun sitten aamulla lähdin ulos ovesta, niin huomasin kauhukseni sen lumen paljouden mitä oli yön aikana satanut, joka paikka oli tukossa. Auton päällä 40 cm lunta ja suuret kinokset auton ympärillä. Harja käteen ja töihin, kun olin saanut auton esille, niin sitten lapiohommiin. Hetken päästä pääsinkin jo lähtemään, mutta sitten.......parkkipaikka on pienen mäen alla ja mäki luminen, jäinen ja liukas.
Tiesin entuudestaan, että hankaluuksia tulee, otin vauhtia ja pääsin puoleen väliin.....takaisin ja uudestaan ja taas uudestaan. Seuraavalla kerralla pääsin jo lähes mäen päälle, mutta siinähän sitä oltiin, ei voinut laskea alas, koska en olisi päässyt enää uudestaan ylös.No, mitäs nyt? Mutta sitten muistin, että etupyörän alle täytyy saada jotain ( etuveto) ja niinpä ulos autosta ja takaluukulle, sieltä löytyikin apuun vanha maton palanen ja sen avulla onnistuinkin hyvin.
Ja taas uusi ongelma! Mihin saan auton aurauksen ajaksi, joka paikka tukossa eikä voinut pysähtyä mihinkään ettei olisi jäänyt kiinni uudestaan, parissa kohtaa kävin kääntymässä ennen kuin löysin sellaisen paikan johon voin auton jättää.
Katselin siinä parkkipaikalla, kun eräs nainen yritti päästä autolla saman mäen päälle onnistumatta. Paikalla oli joukko miehiä ( 6 kpl ), jotka katselivat sivusta, mutta kenellekkään ei tullut mieleen mennä auttamaan, huudeltiin vain ohjeita. Ihmettelen mihin on jäänyt ihmisten auttaminen!
Kesää odotellessa......lumista päivän jatkoa!
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
Auto
Nyt on ollut paljon puhetta loukkauksista ja kiltteydestä ja ihan aiheellisesti. Tänään olisi ollut minullakin aihetta vähän räjähtää ja ladella ilkeyksiä ja haukkua nurin oikein eräs suuri autojen merkkikorjaamo.
Olin ollut katsastuksessa marraskuun lopussa, auto meni muuten läpi tarkastuksen, mutta pientä korjattavaa löytyi mikä täytyisi hoitaa kahden viikon aikana.
No, minä soittamaan aikaa merkkikorjaamoon ja sainkin ajan tarkistusta varten. Tiedot kirjattiin ja samalla todettiin, että tarvittavia osia ei ole, mutta ne tilataan heti ja kahden viikon päästä auto korjattaisiin, eli tänään. Sain vielä tekstiviestin missä muistutettiin asiasta.
Aamulla ajelin sitten korjaamolle ja jätin auton sinne, kertoivat ilmoittavansa koska auton voi hakea.
Iltapäivällä tuli soitto, missä kerrottiin, että (yllätys,yllätys) mitään osia ei ollut kukaan muistanut tilata ja voisin hakea auton ja nyt sitten osat tulisivat pikana "jostain" ja auto korjattaisiin heti välittömästi.
Arvatkaapa, ottiko vähän hermoon??? Tämä herrahenkilö oli eri mies,eikä ollut silloin paikalla kun olin siellä aikaisemmin käynyt.
Tuli sanottua muutama valittu sana korjaamon touhusta, mutta kaikessa ystävyydessä eikä rähjäämällä, eihän se tämän miehen vika ollut ettei asiaa ollut hoidettu, uskon kuitenkin, että terveiset menivät perille. No, tekevälle sattuu, ei se kuitenkaan rähjäämällä parane. Uskon, että hänelle oli tosi nolo soitaa ja kertoa heille sattuneesta mokasta.
Olen aina ollut sitä mieltä, että asiat voi hoitaa muutenkin, kuin huutamalla ja rähjäämällä.
Olin ollut katsastuksessa marraskuun lopussa, auto meni muuten läpi tarkastuksen, mutta pientä korjattavaa löytyi mikä täytyisi hoitaa kahden viikon aikana.
No, minä soittamaan aikaa merkkikorjaamoon ja sainkin ajan tarkistusta varten. Tiedot kirjattiin ja samalla todettiin, että tarvittavia osia ei ole, mutta ne tilataan heti ja kahden viikon päästä auto korjattaisiin, eli tänään. Sain vielä tekstiviestin missä muistutettiin asiasta.
Aamulla ajelin sitten korjaamolle ja jätin auton sinne, kertoivat ilmoittavansa koska auton voi hakea.
Iltapäivällä tuli soitto, missä kerrottiin, että (yllätys,yllätys) mitään osia ei ollut kukaan muistanut tilata ja voisin hakea auton ja nyt sitten osat tulisivat pikana "jostain" ja auto korjattaisiin heti välittömästi.
Arvatkaapa, ottiko vähän hermoon??? Tämä herrahenkilö oli eri mies,eikä ollut silloin paikalla kun olin siellä aikaisemmin käynyt.
Tuli sanottua muutama valittu sana korjaamon touhusta, mutta kaikessa ystävyydessä eikä rähjäämällä, eihän se tämän miehen vika ollut ettei asiaa ollut hoidettu, uskon kuitenkin, että terveiset menivät perille. No, tekevälle sattuu, ei se kuitenkaan rähjäämällä parane. Uskon, että hänelle oli tosi nolo soitaa ja kertoa heille sattuneesta mokasta.
Olen aina ollut sitä mieltä, että asiat voi hoitaa muutenkin, kuin huutamalla ja rähjäämällä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)