lauantai 2. lokakuuta 2010

Sinua ajatellen

Usein huomaat jostakin ihmisestä,
ettei hän ole aivan tolallaan:
hän ei saa otetta, hän onnahtaa.

Häneltä putoaa kuppi kädestä,
hän lyö päänsä kaapinoveen,
hän kompastuu kynnykseen.
Jokin hänessä ei kytkeydy paikalleen.
Silloin hän tarvitsee enkelin.

Enkeli sanoo. Asetuhan.
Ajattele jotain mikä tuntuu hyvältä.
Katso tuota kaunista kukankehrää, miten
terälehdet liittyvät yhteen valkeaksi kukaksi.
Ajattele ihmistä, osta pidät.

Niin pääset palaamaan itsesi luo.
Pääset taas käsiksi asioihin ja esineihin,
voit nähdä ne, koota ne järjestykseen.
Kaikki sujuu taas puolta keveämmin.

Olet levossa. Ja sen varassa hallitset sen
mitä sinun nyt on tehtävä.

Teksti Jörg Zink

Näitä ajatuksia tänään launtaina.

7 kommenttia:

syysmyrsky kirjoitti...

Kauniita ajatuksia ja niin kovin tosia.Tunnistan itsessäni ja läheisissäni näitä ajoittaisia putoamisia ja kompastumisia.Ja enkelin läheisyyden juuri oikeaan aikaan.Kiitos näistä lainasanoista!Ja enkeleitä sinunkin tiellesi:)

pqvist kirjoitti...

Niin totta Sinulle ja Minulle ja erityisesti Hänelle. Mua ilahduttaa ajatus enkeleistä ohjaamassa kulkuamme ! Kerään heitä katseelleni nähdä ja uskoa muistan enkelinvoimaan ! Tervehdys Sinulle M !

AnnaY kirjoitti...

Vien tämän runon äidilleni maanantaina! Kiitos M.

Mustaleski kirjoitti...

Kiitos marizan aivan kuin minulle tehty:) Ei enää paremmin voisi sanoa. Mukavaa lauantaiehtoota sinnekin.

aikatherine kirjoitti...

elämän läheinen oivallus. Juuri kun luulen olevani turvassa, huomaankin putovani. Vain luottamus omaan itseen, tieto siitä että aina löytyy uusi polku. Elämän pituinen.
Mietin tätäkin asiaa tänään kun kirjoitin paperi enkelistä. se oli ensin samakasassa muut kopion ja siirsin omaan blogiin. olihan se omaa elämää tänään. pieni tuokio, hyvin liikuttava.

marizan42 kirjoitti...

Aikku....ehdin lukea juttusi samakasassa. Olet oikeassa, aina löytyy uusi polku kuljettavaksi.

Ja teille kaikille......kiitos kommenteistanne!

mk kirjoitti...

Löytys vaan uusi polku? Minulla on huonoja uutisia, mutta kerron niistä myöhemmin blogissani. Hieno runo marizan :-)