keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Tapaamisia

Kun en ole korkeasti koulutettu ja sivistyskin on lähinnä sydämen sivistystä, niin kirjoittelen vain tällaisa tavallisia arkisia juttuja, vaikka täällä eräs blogisti kaipaakin "korkeampia hengen tuotteita."
Päivä alkoi mukavasti hyvin nukutun yön jälkeen, niin kuin moni tietääkin, niin olen kärsinyt pahasta unettomuudsta joka nyt alkaa pikku hiljaa palautua ennalleen, kiitos lääkärin ja lääkkeitten.

Minulla oli sovittu lounas tapaaminen tänään klo 13.30 muutaman kilometrin päässä kotoani, paikalle oli tulossa 10 henkeä meitä kerholaisia. Mutta kuinka ollakkaan, jostain syystä oli mielessäni kaiken aikaa, että tapaaminen olisi klo 14.30. Puoli kahden jälkeen puhuin vielä  puhelimessa, kun joku yritti soittaa minulle ja sitten kuulin kun tuli viesti. Lopetin puhelun ja kuuntelin viestin missä minua kaivattiin kyseiseen ravintolaan. JESTAS SENTÄÄN, olin ollut aivan väärässä ajassa., äkkiä vaatteet päälle ja hätäseen meikkiä naamaan ja menoksi. Auto oli lumikasan alla ja ei kun pysäkille, bussi tulikin heti ja siihen. Olin ajanut yhden pysäkin, kun huomasin, että eihän se aja sitä kautta missä minun piti pois jäädä. Ei muuta kuin alas bussista ja toiselle pysäkille, parin minuutin päästä tuli sitten bussi jossa pääsin perille.  Vaikka toiset olivat jo aloittaneet ruokailun, niin hyvin ehdin vielä mukaan.

Tämän tapaamisen jälkeen juoksin sitten junaan ja siitä toisille treffeille H:gin keskustaan jaTuomaan markkinoille Espalle, vaikka markkinat on järjestetty useana vuonna, niin en ole ennen siellä käynyt.
Espan puistoon oli laitettu pieniä kojuja täynnä kauniita käsitöitä,hienoja  koruja, koristeita ja tietenkin myös ruokakojuja. Jos liikutte siellä päin, niin käykää ihmeessä Espalla, sieltä löytää myöskin mukavia joululahjoja.

Eikä se ruokailu vielä siihen lounaaseen jäänyt. Olimme sopineet sisarusten kanssa, että Tuomaan markkinoilta mennään syömään ja samalla tavataan Itä-Suomesta tulevia serkkuja.
Olin jo vähän ennakoinut tilannetta ja otin lounaallla salaatin, joka oli aivan valtavan suuri, niin kuin siinä ravintolassa kaikki annokset. Mutta en ole ikinä vielä nähnyt saatikka syönyt niin SUURTA ruoka-annosta mikä kannettiin eteeni, otin grillattua maksaa perunamuusilla........maksaa oli kaksi todella suurta pihviä ja sitä muussia ainakin yhden litran kattilan verran ja lisäksi salaattia. No, eihän siitä voinut syödä kuin maksan ja nokareen muussia ja loput oli jätettävä lautaselle.
En ymmärrä, miksi sitä perunaa täytyy latoa niin kamalan suurina annoksia, että se kaikki menee sitten roskiin.  Lopuksi voisin todeta, että paikka oli pieni ja viihtyisä, ruoka oli hyvää eikä hintakaan ollut "paha".

Muuten ilta kului mukavasti, oli kiva taas tavata sisariani ja serkkuja maalta.

6 kommenttia:

orvokki kirjoitti...

Fitsi, kuinka sulla oli arkista asiaa, pelkkää syömistä ja busseja.. ai niin, olihan junakin mukana. Heko.. ja vitsivitsi. :)

Tosi kiva tarina, ja voin kuvitella sun olotilas autonkäyttäjänä, kun erehdyit bussista. Varmaan kirosit lumikasaa ja kaipasit sen alla olevaa autoas.

Mahdoit olla ähky, mutta nyt ei sitten tartte viikkoon syödä mitään, voi kun voisikin varastoon ahmia. Mutta taitaa olla yleensä päinvastoin; mitä enempi syö, sitä herkemmin nälkä yllättää.
Pidätteles nyt jouluun asti :)

Arkisista asioista on kiva lukea. Ja sydämen sivistys on sitä suurinta sivistystä.

AnnaY kirjoitti...

Mieluummin minäkin sitä arkea, vaikka sadut joskus mieltä kutittavatkin!

Syömisen riemuja! Onneksi joulu ei ole useammin.

peequu kirjoitti...

Mä en niinku jaksa teitä vauhtimimmejä. Jo juttusi lukeminen vaatii pitkän levon täällä päässä. Minusta on ihana lukea teidän tapaamisianne, ruokajutut ihan ehdottomia. Sekä se ilo ja hyvätuuli mikä ulostulee. IHanaa vielä sekin että unentulo helpompaa ja olosi parempi. Heips hurraa Sulle M!!

maximex kirjoitti...

Omasta puolestani sanoisin. Mielestäni se sydämen sivistys on sitä oikeaa sivistystä.

syysmyrsky kirjoitti...

Erityisen mukava oli kuulla,että olet saanut nyt nukuttua.Kaikenlaiset pikkumenot ja tapaamisetkin tuntuvat silloin oikeesti mukavilta,kun niistä jaksaa nauttia.Kun mulla alkaa joululoma,niin ehkäpä ehdin myös pikkuisen pyörähdellä kaupungilla ja Espan puistossa...ihan vaan katselemassa ja tuoksuttelemassa.Nyt justiin on vielä melko väsy työrupeaman jälkeen.

Irja Viirret kirjoitti...

Kerrankin minun täytyy olla tuon Maxin kanssa ihan samaa mieltä:) Kiva Marizan, juttusi ovat aitoja ja vahvoja.