Kun minusta ei ole kuulunut vähään aikaan mitään, niin ajattelin, kertoa, että olen vielä hengissä.
Syksy on jo pitkällä ja kohta saa odotella lunta. Aika on mennyt osittain harrastusten parissa ja jalkaani sairastellessa. Vaiva josta kerroin joku aika sitten paheni kaiken aikaa, ei ole auttaneet lääkärit eikä mitkään lääkkeet, kipu vain on pahentunut enkä ole päässyt kävelemään kunnolla. Pienikin matka on ollu tuskien taival, tanssimista se ei ole kuitenkaan haitannut, ihme kyllä, se onkin ollut ainoa keino päästä liikkumaan kuin myös auto.
Nyt kuitenkin elän suuressa toivossa, että saan avun vaivaani. Olen aikoinaan käynyt hierojalla joka on saanut selkäni ja issiakseni kuntoon joten tilasin ajan häneltä. Hän tekee monenlaista hierontaa kuten lihastriggerit, hermoratahieronta,urheiluhieronta,vyöhyketerapia ja nikama- ja nivelkäsittelyt.
Olen käynyt siellä kaksi kertaa ja olo on jo huomattavasti parempi, kaikki kiristävät lihakset polven ympäriltä ovat lauenneet ja polvi alkaa taipua normaalisti. Ja hoito jatkuu edelleen, nämä kaksi päivää oli kuulemma vasta alku verytteelyä niin kuin hän asian ilmaisi. Sitä vain olen manannut miksi en mennyt jo aikaisemmin, mutta kun on se "yksi pää kesät talvet"........ei vain tullut mieleen.
Ei pitäisi valittaa, monella ihmisellä on asiat huonommin.......no, en suuremmin valitakkaan, mutta on se vähän masentanut. Nyt olen kuitenkin toiveikas.
Oikein hyvää syksyn jatkoa teille kaikille, voikaa hyvin!
perjantai 12. lokakuuta 2012
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
Orvokin haaste
Vastaan orvokin haasteeseen.
Minulla ei ole muuta vanhaa kuin minä itse.D
Haastan Anna y:n, Myrskynmerkin ja Ripsiksen
Minulla ei ole muuta vanhaa kuin minä itse.D
Haastan Anna y:n, Myrskynmerkin ja Ripsiksen
lauantai 1. syyskuuta 2012
Olen kuin kärpäspaperi
Olen jo joskus aikaisemmin kertonut, että olen eronnut -84. Sinkkuna olessani olen jonkin verran seurustellut ja joskus ajatellut, että löytäisin kenties miehen jonka kanssa voisin elää vaikka lopun elämäni. Eipä ole vielä tähän päivään mennessä löytynyt ja nyt en enää etsikkään.
Jostakin syystä olen aina törmännyt toinen toistaan kummepiin miehiin, siinä suhteessa olen ollut kuin kärpäspaperi. Kerron tässä muutamista tapauksisa.
Ensin tapasin oikean naisten miehen eräässä tanssiravintolassa, hän oli aivan loistava tanssimaan ja sekös hurmasi meikäläisen. Mies oli muutenkin mukava, hyvännäköinen ja hyvä käytöksinen. Hänellä oli tapana saalistaa uusia "kasvoja" ja päästä kenties asumaan naisen luo.
Mies oli työtön ja vietti aikaansa tansseissa ja kun pääsin töistä, niin tuli juoksujalkaa minua vastaan, että pääsi yöksi.
Mies oli kova valehtelemaan ja uskoi omat valheensakin. Se hyvä puoli hänessä oli, ettei ollut siipeilijä vaikka työtön olikin. Aina kun oli rahaa, niin ajeltiin taksilla eikä ruusuja puuttunut pöydältäni.
Hän kertoi, että hänellä oli kyllä asunto, mutta ei kuitenkaan viihtynyt siellä. Niinpä huomasin, että hän alkoi tuomaan vähitellen tavaroitaan luokseni, ensin vähän, mutta sitten aina vain lisää.
Kerroin hänelle etten halua muuttaa hänen kanssaan yhteen enkä muutenkaan enää seurustella, mutta hän ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa. Mietin kuumeisesti, että miten saisin hänet ulos, avaimia ei hänellä ollut.
Mutta kuinka ollakkaan, hän kertoi lähtevänsä käymään äitinsä luona Pohj.Suomessa ja viipyvän muutaman päivän.
Silloin minulla välähti. Otin kaikki hänen tavaransa ja sulloin kasseihin ja soitin exälleni ja kysyin saisinko kyydin rautatieasemalle.......kyyti tuli ja kassit autoon.
Siihen aikaan oli vielä asemalla avosäilytys, jätin kassit sinne, maksoin säilytyksen, otin kuitin ja kellon antaakseni ne hänelle henk.kohtaisesti.
Muutaman päivän kuluttua mies tuli suoraan junasta työpaikalleni. Annoin kellon ja kuitin ja sanoin, että tavarasi on aseman säilytyksessä hae sieltä. Se romanssi loppui siihen......onneksi.
Jostakin syystä olen aina törmännyt toinen toistaan kummepiin miehiin, siinä suhteessa olen ollut kuin kärpäspaperi. Kerron tässä muutamista tapauksisa.
Ensin tapasin oikean naisten miehen eräässä tanssiravintolassa, hän oli aivan loistava tanssimaan ja sekös hurmasi meikäläisen. Mies oli muutenkin mukava, hyvännäköinen ja hyvä käytöksinen. Hänellä oli tapana saalistaa uusia "kasvoja" ja päästä kenties asumaan naisen luo.
Mies oli työtön ja vietti aikaansa tansseissa ja kun pääsin töistä, niin tuli juoksujalkaa minua vastaan, että pääsi yöksi.
Mies oli kova valehtelemaan ja uskoi omat valheensakin. Se hyvä puoli hänessä oli, ettei ollut siipeilijä vaikka työtön olikin. Aina kun oli rahaa, niin ajeltiin taksilla eikä ruusuja puuttunut pöydältäni.
Hän kertoi, että hänellä oli kyllä asunto, mutta ei kuitenkaan viihtynyt siellä. Niinpä huomasin, että hän alkoi tuomaan vähitellen tavaroitaan luokseni, ensin vähän, mutta sitten aina vain lisää.
Kerroin hänelle etten halua muuttaa hänen kanssaan yhteen enkä muutenkaan enää seurustella, mutta hän ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa. Mietin kuumeisesti, että miten saisin hänet ulos, avaimia ei hänellä ollut.
Mutta kuinka ollakkaan, hän kertoi lähtevänsä käymään äitinsä luona Pohj.Suomessa ja viipyvän muutaman päivän.
Silloin minulla välähti. Otin kaikki hänen tavaransa ja sulloin kasseihin ja soitin exälleni ja kysyin saisinko kyydin rautatieasemalle.......kyyti tuli ja kassit autoon.
Siihen aikaan oli vielä asemalla avosäilytys, jätin kassit sinne, maksoin säilytyksen, otin kuitin ja kellon antaakseni ne hänelle henk.kohtaisesti.
Muutaman päivän kuluttua mies tuli suoraan junasta työpaikalleni. Annoin kellon ja kuitin ja sanoin, että tavarasi on aseman säilytyksessä hae sieltä. Se romanssi loppui siihen......onneksi.
torstai 23. elokuuta 2012
On se niin vaikeeta.....
Saada muutama tai useampikin kilo pois pika pikaa, niin että edes jotain vaatteita mahtuis päälle. Kesän aikana on tullut muutama kilo painoa lisää, kun en ole päässyt yhtään liikkumaan kipeän jalkani takia ja kuitenkin tulee syötyä suht. normaalisti.
Kesäkuun alussa oli häät ja ajattelin ostaa uuden kesäleningin, mutta eipä löytynyt mitään sopivaa joten ajattelin mennä entisellä kotelomekollani. Onneksi sovitin sitä pari viikkoa ennen juhlia, mekko meni päälle mutta oli hiukan kireä ahterin seutuvilta.......joten laihduttamaan. Kun olin oikein tiukalla dietillä, niin mekko mahtui päälle, mutta sitten tuli toinen ongelma kuinka saada pitkä vetoketju kiinni selästä. Sain vetskarin vedettyä hartioille saakka, mutta siitä eteenpäin en millään konstilla ylemmäs. No, hätä keinot keksii ja niinpä soitin naapurin ovikelloa ja pyysin apua ongelmaan......onnistui.
Kesä kului ja kipu jalassa paheni joten piti lähteä lääkäriin. Ensin rukoilin terveysasemaa josko sinne pääsisin, ottivat armollisesti vastaan päivystykseen. Ynseä nuori naislääkäri otti vastaan. Kerroin vaivani ja hän tutkimaan, mitään ei löytynyt, kokeili lihaksia ja totesi, että minulla on niin huonot lihakset polven seudulla joten kivut johtuivat siitä. Alkoi sitten koipiaan oikomaan ja näyttämään jumppaliikkeitä.
Seuraavaksi tilasin ajan oikealta lääkäriltä (yksityiseltä) ja sain viikon kuluttua ajan. Kun kipu oli polvessa, niin ajattelin, että menen sinne polvipituisissa shortseissa ettei tarvitse riisuutua. Mutta,mutta eihän ne saamarin shortsit (farkut) menneet jalkaan.Vatsan kohdalta jäi ainakin 5 cm auki eikä nappikaan mennyt kiinni ja ei muuta kuin laihduttamaan. Viikko oli aikaa, joka päivä kokeilin mikä on tilanne ja kuinka ollakkaan.......onnistuin.
Sen verran vielä jalasta, että polvitaipeessa oli vettä, joten sain piikin polveen ja lääkkeet.
Voikaa hyvin!
Kesäkuun alussa oli häät ja ajattelin ostaa uuden kesäleningin, mutta eipä löytynyt mitään sopivaa joten ajattelin mennä entisellä kotelomekollani. Onneksi sovitin sitä pari viikkoa ennen juhlia, mekko meni päälle mutta oli hiukan kireä ahterin seutuvilta.......joten laihduttamaan. Kun olin oikein tiukalla dietillä, niin mekko mahtui päälle, mutta sitten tuli toinen ongelma kuinka saada pitkä vetoketju kiinni selästä. Sain vetskarin vedettyä hartioille saakka, mutta siitä eteenpäin en millään konstilla ylemmäs. No, hätä keinot keksii ja niinpä soitin naapurin ovikelloa ja pyysin apua ongelmaan......onnistui.
Kesä kului ja kipu jalassa paheni joten piti lähteä lääkäriin. Ensin rukoilin terveysasemaa josko sinne pääsisin, ottivat armollisesti vastaan päivystykseen. Ynseä nuori naislääkäri otti vastaan. Kerroin vaivani ja hän tutkimaan, mitään ei löytynyt, kokeili lihaksia ja totesi, että minulla on niin huonot lihakset polven seudulla joten kivut johtuivat siitä. Alkoi sitten koipiaan oikomaan ja näyttämään jumppaliikkeitä.
Seuraavaksi tilasin ajan oikealta lääkäriltä (yksityiseltä) ja sain viikon kuluttua ajan. Kun kipu oli polvessa, niin ajattelin, että menen sinne polvipituisissa shortseissa ettei tarvitse riisuutua. Mutta,mutta eihän ne saamarin shortsit (farkut) menneet jalkaan.Vatsan kohdalta jäi ainakin 5 cm auki eikä nappikaan mennyt kiinni ja ei muuta kuin laihduttamaan. Viikko oli aikaa, joka päivä kokeilin mikä on tilanne ja kuinka ollakkaan.......onnistuin.
Sen verran vielä jalasta, että polvitaipeessa oli vettä, joten sain piikin polveen ja lääkkeet.
Voikaa hyvin!
keskiviikko 8. elokuuta 2012
Kesän kuulumisia
On vierähtänyt lähes kaksi kuukautta, kun olen tänne viimeksi kirjoitellut. On ollut tunne, että päässä ei ole kerrassaan mitään mistä voisi kertoa. Olen katsellut teidän hienoja kuvia ja juttuja blogeissanne ja lukenut niitä ja joitakin vähän kommannutkin.
Kesä alkaa hiipua pikkuhiljaa syksyksi, jos tätä nyt voi kesäksi sanoa muuta kuin "Suomen kesä on kylmä ja vähä luminen." Ei ole montakaan hellepäivää ollut ja jos on, niin kohta on ollut kova ukonilma. Mutta ei valiteta, kaikki on otettava mitä ylhäältä annetaan.
Mökillä olemme olleet suurella porukalla 6 aikuista,kaksi lasta ja kaksi koiraa ja kivaa on ollut. Pikkutytöt ovat kilttejä ja mukavia, tykkäävät olla metsässä ja uimassa kuin myös veneessä. Toisen kanssa olemme sydänystäviä (6v) ja toinen 3v ilmoitti, että me ollaan kaveleita (kavereita), ei tuo ärrä vielä oikein taipunut.
Mustikka metsässäkin olen käynyt, saalis oli 2 litr.mustikoita ja kipeä selkä mitä nyt olen tässä potenut.
Nyt odottelen,että pääsen sienimetsään.
Tämä kesä on ollut hiljaiseloa, kaikki kesämenot on jäänyt käymättä, niin lavatanssit kuin kesäteatterit, mutta paljon on tullut luettua ja kuten aina, niin hyvää kirjaahan ei voita mikään. Tässäpä nämä minun kuulumiseni olivat, niin kuin huomaatte ei paljon mitään. Onkohan minusta tulossa erakko....hih.
Teille kaikille toivotan oikein hyvää kesän jatkoa ja aurinkoisia päiviä!
Kesä alkaa hiipua pikkuhiljaa syksyksi, jos tätä nyt voi kesäksi sanoa muuta kuin "Suomen kesä on kylmä ja vähä luminen." Ei ole montakaan hellepäivää ollut ja jos on, niin kohta on ollut kova ukonilma. Mutta ei valiteta, kaikki on otettava mitä ylhäältä annetaan.
Mökillä olemme olleet suurella porukalla 6 aikuista,kaksi lasta ja kaksi koiraa ja kivaa on ollut. Pikkutytöt ovat kilttejä ja mukavia, tykkäävät olla metsässä ja uimassa kuin myös veneessä. Toisen kanssa olemme sydänystäviä (6v) ja toinen 3v ilmoitti, että me ollaan kaveleita (kavereita), ei tuo ärrä vielä oikein taipunut.
Mustikka metsässäkin olen käynyt, saalis oli 2 litr.mustikoita ja kipeä selkä mitä nyt olen tässä potenut.
Nyt odottelen,että pääsen sienimetsään.
Tämä kesä on ollut hiljaiseloa, kaikki kesämenot on jäänyt käymättä, niin lavatanssit kuin kesäteatterit, mutta paljon on tullut luettua ja kuten aina, niin hyvää kirjaahan ei voita mikään. Tässäpä nämä minun kuulumiseni olivat, niin kuin huomaatte ei paljon mitään. Onkohan minusta tulossa erakko....hih.
Teille kaikille toivotan oikein hyvää kesän jatkoa ja aurinkoisia päiviä!
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
marizan toivottaa....
Näissä maisemissa vietän juhannusta. Vointini on ollut hyvä, lähes normali, yritän kuitenkin vielä
välttää suurta rasitusta, stressiä ja suuria tunnekuohuja. Näissä merkeissä toivotan kaikille kasalaisille
kuin myös kaikille lukijoilleni oikein hyvää juhannusta! marizan
maanantai 11. kesäkuuta 2012
Uutisointia
Tulinpa tänään lukeneeksi Hesarista suuren uutisen: Luppakorvat kuulivat sulosanoja. Koirille lässytetiin MM-tittelin edestä Tokoinrannassa.
Uutinen oli ueamman palstan kokoinen kuvineen,kaikkineen. Osanottajia oli peräti 40 lässyttämäsä sulosanoja koiransa korvaan. Esim.näin "anna suukko, annna äidille suukko niin,niin,niin" tai eräs kilpailija löi koiran kanssa ylävitoset ja paljon muuta. Tuomarina oli eräs tunnetu musiikkialan ihminen ja kaksi muuta tuomaria. Arviointikriteejä olivat taiteellinen vaikutelma, emotioon siirto ja lässytyksen aitous.
No, ei siinä mitään jokainen saa lässyttää eläimilleen miten haluaa eikä se minua haittaa.
Lähinnä jäin ihmettelemään tätä suurta uutista ja uutisointia.
Pari viikkoa sitten olin Tampereella Ekl:n 50 vuotis juhlissa, missä oli yli 5000 ihmistä ja hieno ohjelma sekä ministeri puhumassa. Se ei kuitenkaan ollut uutisoinnin arvoinen tapahtuma, siitä ei kerrottu lehdissä eikä noteerattu mitenkään,ainoastaan Hämeen uutiset näyttivät vilauksen yleisöstä.
Mutta sehän oli eläkeläisten ja seniorikansalaisten juhla eikä näin ollen ylittänyt uutiskynnystä.
Vanhat ihmisethän vaietaan kuoliaaksi, "heitä ei ole olemassa."
Hesarin tekstin oli laatinut Esa Juntunen ja lisätietoja saatte videon merkeissä osoitteess www.hs.fi/videot
Uutinen oli ueamman palstan kokoinen kuvineen,kaikkineen. Osanottajia oli peräti 40 lässyttämäsä sulosanoja koiransa korvaan. Esim.näin "anna suukko, annna äidille suukko niin,niin,niin" tai eräs kilpailija löi koiran kanssa ylävitoset ja paljon muuta. Tuomarina oli eräs tunnetu musiikkialan ihminen ja kaksi muuta tuomaria. Arviointikriteejä olivat taiteellinen vaikutelma, emotioon siirto ja lässytyksen aitous.
No, ei siinä mitään jokainen saa lässyttää eläimilleen miten haluaa eikä se minua haittaa.
Lähinnä jäin ihmettelemään tätä suurta uutista ja uutisointia.
Pari viikkoa sitten olin Tampereella Ekl:n 50 vuotis juhlissa, missä oli yli 5000 ihmistä ja hieno ohjelma sekä ministeri puhumassa. Se ei kuitenkaan ollut uutisoinnin arvoinen tapahtuma, siitä ei kerrottu lehdissä eikä noteerattu mitenkään,ainoastaan Hämeen uutiset näyttivät vilauksen yleisöstä.
Mutta sehän oli eläkeläisten ja seniorikansalaisten juhla eikä näin ollen ylittänyt uutiskynnystä.
Vanhat ihmisethän vaietaan kuoliaaksi, "heitä ei ole olemassa."
Hesarin tekstin oli laatinut Esa Juntunen ja lisätietoja saatte videon merkeissä osoitteess www.hs.fi/videot
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)